Vitsi, että molemmat koiruudet on olleet ihan hulluja koko viikon. Mä en todella ymmärrä mikä niillä on oikein ollut. Tuntuu, että vaikka kuinka ovat saaneet riehua ja juoksennella niin energiaa riittää silti hillumiseen. Ja tietty se on aina Unna, joka hepuloimisen aloittaa… ei ylläri sinänsä Huomenna päästään onneksi vähän treenailemaan tottista ja Unnan kanssa myös ekaa kertaa hakua

Tänään oltiin Suolet ry:n (Suomalaiset eläinlääketieteen opiskelijat Tartussa) järjestämässä Match Show:ssa koulun maneesissa. Paikalla oli yllättävän paljon koiruuksia. Unna oli alkuun ihan sekaisin.. sinkoili ja sätki minkä kerkesi. Ja hiekka se vasta oli Unnasta ihanaa. Olisi vaan halunnut pomppia ja riehua siinä ja tietty kaivaa itsensä Kiinaan. Onneksi meillä oli häkki mukana, niin sain laitettua heti pikkuisen hieman jäähylle. Rauhoittuikin onneksi tapansa mukaan sinne tosi hyvin.

Kehät alkoivat kl 11. Unna meni tietty pentuluokassa. Pentujakin oli arviolta noin 30, saattoi olla enemmänkin. Unna käyttäytyi tosi hienosti Kehä vaan oli todella pieni, joten juokseminen oli hieman haasteellista. Unna sai ensimmäisellä kierroksella punaisen nauhan. Punaisten isossa kehässä pikkuneiti jaksoi tosi hienosti seistä. Unna oli lopulta punaisten pentujen viides eli ensimmäinen ei sijoittunut.

Liinun Millie sijoittui hienosti pienten koirien punaisten neljänneksi. Alla upea Millie

Esitettiin Liinun kanssa vielä “puoliksi” Annin Edith labbis. Liinu kävi kehässä Edithin kanssa ekalla kierroksella ja mun oli sitten pakko mennä punaisten isoon kehään, kun Liinu oli samaan aikaan Millien kanssa pienten koirien kehässä. Edith käyttäytyi ensikertalaisena superhienosti! Alla Edith mun kanssa punaisten isossa kehässä.

Mätsärin jälkeen lähdettiin pikaisesti vielä Unnan ja Millien kanssa pellolle. Tytöt riehuivatkin ihan hulluna ympäri ämpäri. Kerrankin saivat ihan rauhassa painaa, kun ei ollut Chili-sheriffiä paikalla komentamassa… Ilmakin oli tänään mukavan aurinkoinen, melkein koko viikon on satanut vettä ja ollut muutenkin tosi synkkää, harmaata ja märkää. Alla kuvia Unnasta ja Milliestä Sannalle kiitos kameran lainasta ja Liinulle, Annille ja muille kivasta päivästä!!

Tänään käytiin taas mätsärissä, tällä kertaa Munkkiniemessä, Koneen kentällä. Ilma oli mitä mukavin vaikka aamulla näytti hieman huolestuttavalta, kun satoi kaatamalla vettä. “Muutama muukin” oli päättänyt viettää iltansa mätsärissä, osanottajia oli nimittäin valtava määrä. Onneksi mätsäri oli järjestetty todella hyvin, kehiä ja tuomareita oli paljon. Pennutkin oli onneksi jaettu isoihin ja pieniin pentuihin! Ja muutenkin homma toimi, (toisin kuin viime lauantaina..) Unna meni tietysti isoissa pennuissa, luokassa oli noin 30 pentua. Unna käyttäytyi taas aivan käsittämättömän hienosti Hampaiden näyttö, ravit ja seisotukset meni ihan nappiin, neiti oli kehässä kuin olisi aina siellä ollut Vitsi se on ihqu!! Unna sai lopulta tuomarin pitkän pohdinnan jälkeen punaisen nauhan

 
Punaisten isossa kehässä oli hirveä tungos, hienoja pentuja oli paljon Unna malttoi taas seisoa ja keskittyä tosi hienosti. Saatiin ainakin koko rahalla näyttelyharjoitusta, sillä oltiin isossa kehässä varmaan 15 min. Tuomari ei nimittäin oikein osannut päättää… juoksutti, seisotti ja taas juoksutti ja seisotti ja pudotti aina välillä yhden tai kaksi pentua pois. Ja taas juostiin ja seisottiin ja juostiin ja seisottiin Unna jaksoi aivan käsittämättömän hyvin!! Olin taas niin ylpeä pikkuisestani Lopulta huomasin, että oltiinkin jo neljän parhaan joukossa Ja lopullinen sijoitus oli sitten isojen pentujen punaisten kolmas Tuomari ylisti Unnan liikkeitä jumalallisen upeiksi ja sanoi, että pentu vaikuttaa todella lupaavalta vaikkei hän rhodetuomari olekaan.  Sanoi Unnan olevan upea pakkaus ja niinhän se on!! Isojen pentujen voiton vei bulldogi ja toiseksi sijoittui flättipentu. Maaretille & Raille ja Lunalle iso kiitos taas loistavasti seurasta ja tsemppauksesta!!

Koko viikko on mennyt taas niin nopsaa ohi, mitään ei oikein olla ehditty tekemään. Mamma on kovasti yrittänyt käydä töissä ja järjestellä paperi-juttuja Tartoa varten. Unnalla oli alkuviikosta taas ripulia, joten neiti on elänyt riisi-linjalla koko viikon. Vähitellen ollaan lisäilty nappulaa mukaan ja nyt on tiistaista lähtien ripuli pysynyt poissa, onneksi

Chilin kanssa harjoiteltiin tiistai-iltana vähän noutoa. Meni tosi hyvin, jäbä oli oikein innokas. Olin ilmoittanut Chilin nyt tulevana sunnuntaina eli huomenna järjestettävään toko-kokeeseen Ulvilaan. Päätin kuitenkin, että ei nyt mennä sinne, koska loppuviikosta ja myös tänään jäbä oli jotenkin hieman omituinen kun yritin tokoilla. Jäbää ei ole kiinnostanut homma yhtään ja muutenkin on ollut hieman löysän puoleinen. Ihan ihme juttu, harvoin Chili nimittäin on tollaisella tuulella. En millään jaksa ajaa Ulvilaan saakka toteamaan, että jäbää ei kiinnosta ja varsinkin kun ovat vielä luvanneet huomiseksi sadetta.. Sääli olisi ollut niin kiva mennä tokoilemaan ja kokeilemaan avoa ekaa kertaa ja vielä tavata samalla matkalla Unnan sisko Ganja perheineen. Toisaalta ihan hyvä näin, sillä nyt päästään nimittäin käymään vielä mökillä moikkaamassa Sampsan isoäitiä ennen kuin lähdetään koirien kanssa Tartoon.

Piippi uudessa hienossa sängyssään

Piippi kävi eilen Sampsan kanssa eläinlääkäri-tädin luona näyttämässä silmäänsä. Piipin silmä alkoi vuotamaan alkuviikosta ja loppuviikkoa kohden vain paheni. Piippi oli lääkärissä superhienosti, antoi jopa kiltisti värjätä silmänsä, jotta varmistuttiin ettei silmässä vaan ole reikää. Sampsaa oli kuulemma moinen tehnyt pahaa, mutta Piippi oli todella cool Niin kuin aina on!! Silmässä oli sidekalvotulehdus ja Piippi sai silmätippoja siihen. Tippojakin antaa laittaa hurjan kiltisti.. on se vaan niin hieno ja ihqu kissa Eiköhän pieni parane pian Piippi sai eilen lohdutukseksi uuden sängyn Nyt kelpaa köllötellä Piippikin pääsee nyt mukaan mökille tänään, jotta tipat varmasti saadaan silmään Muut tytöt saa jäädä kotiin mun broidin hoiteisiin. Alla kuvassa Piippi uudessa sängyssään ja Hipsu “vanhassa” prinsessa-pedissään.

Vietettiin tänään Unnan kanssa mukava päivä match showssa, Hakunilassa. Unna täytti eilen 5kk, joten tämä oli nyt neidin ensimmäinen mätsäri. Kun päästiin paikan päälle, niin tyttö oli tietenkin ihan sekaisin.. niin kuin aina. Olisi halunnut käydä moikkaamaassa kaikkia vastaantulevia koiria ja ihmisiä. Neiti sinkoili ja poukkoili minkä kerkesi, hyvä kun ei lentoon lähtenyt… energiaa ja intoa oli nimittäin hurjasti. Hikihän siinä tuli, kun rääpälettä yritti pitää aisoissa. Saatiin ilmoittauduttua ja tavattiin heti rhodetuttuja Sanna oli Roosan kanssa ja Maarit Rain ja Lunan kanssa myös. Unnakin rauhoittui tosi nopsaa, kun istuuduttiin alas ja odoteltiin mätsärin alkua.. ja siinähän kesti ja kesti. Ilmoittautujia oli nimittäin todella paljon.

  Vihdoinkin kehät alkoivat, oltiin Unnan kanssa heti toisena parina. Unna käyttäytyi yllätyksekseni superhienosti. Ravasi upeasti ja malttoi seistä hienosti Tuomarille heilutteli häntää ja antoi vielä pari pusua. Kehässä ollut toinen koira ei kiinnostanut laisinkaan vaan neiti keskittyi 100% mammaan ja nameihin!! Loistavaa, olin superylpeä pikkuisesta! Harmi vaan, että tuomarin mielestä Unna oli tosi pelottava..hän ei nimittäin uskaltanut katsoa tytön hampaita ollenkaan vaikka pyysin kahteen kertaan. Muutenkin hän oli sitä mieltä, että Unna on aivan liian energinen ja villi tapaus.. ja tyttö nimenomaan oli vaan iloinen ja heilutteli kaikille häntää. Ja mun mielestä oli vielä Unnaksi tosi rauhallinen ja keskittynyt. Olin niin tyytyväinen Ja hei neitihän on 5kk. Ja sitä paitsi musta on tosi tärkeää, että Unnalla on kehässä hauskaa ajatellen tulevia näyttelyitä. Tuomari antoi Unnalle sinisen nauhan. Sitten alkoikin pitkä odottaminen…pentuja oli miljoona. Unna kuitenkin käyttäytyi maailman hienointen, makoili nätisti ruohikolla eikä stressanut mitään On se vaan niin magee tapaus, olin ylpeä Melkein myöhästyttiin isosta kehästä, kun juteltiin Maaretin kanssa. Meidät valittiin 7 parhaan joukkoon, mutta ei sijoituttu…tuomari tykkäsi nimittäin villakoirista.  Neiti ravaili ahtaassa kehässä hienosti, eikä edes vilkaissut muihin koiriin ja malttoi seistä tosi hyvin Vaikka edessä oleva pentu koko ajan kääntyili Unnaan päin ja koitti tehdä tuttavuutta… Luoja, että olin ylpeä pikkuisesta!! Odotan jo niin innolla tulevia näyttelyitä, ei mene enää kauaa, että päästään Nyt lähdetään mökille koiruuksien ja Piipin kanssa

Käytiin eilen mätsärissä Chilin kanssa. Viikonloppuna ollaan menossa sekä Turun että Porin näyttelyihin. Viime näyttelystä on taas vierähtänyt vähän aikaa, joten piti käydä vähän treenailemassa tai pikemminkin virkistämässä muistiaJ Mätsärissä oli tietty ihan hirveästi porukkaa ja meillä oli tokavika numero.. olin ajatellut, että käydään vaan pikaisesti ekassa kehässä..Chili saa näytää hampit ja seisoa nätisti, kun muuten tutkitaan. ja sen jälkeen oli tarkoitus lähteä heti kotiin. No siellähän taas kesti ja kesti, oli lapsi ja koira-kehä ennen meidän kehää yms.

Päästiin onneksi varjoon odottelemaan. Chili oli melkoisen ärsyttävällä tuulella, vaikka rauhassa ruohikolla makoilikin. Ei oikein halunnut ottaa yhtään kontaktia mammaan ja tuijotteli vain kaikkia muita dogeja, haisteli ilmaa ja bongaili nättejä tyttöjä. No mitä muutakaan komea nuori mies voi kuin bongailla tyttöjä.. varsinkin kun oli niin tylsää, kun piti odotella ja omaa häkkiäkään ei tietenkään ollut mukana. Aika ihania tyttöjä Chili huomasikin.

Vihdoinkin päästiin sadan vuoden odottelun jälkeen kehään. Chiliä ei kiinnostanut ennen kehää yhtään namuset eikä mikään muu kuin kaikki ihkut tytöt meidän ympärillä. Kehässä kuitenkin keskittyi heti (kumma kyllä) ja seisoi tosi nätisti, kun tuomari katsoi hampit.  Muutenkin seisoi ihan hiljaa ja juoksemiset meni hyvin. Vaikka parina oli ihku tyttönen. Saatiin sitten sininen nauha ja olin ajatellut lähteä heti kotiin..mutta sininen kehä alkoikin heti meidän jälkeen, joten jäätiin vielä sinne. Mikä oli tietenkin virhe.  Meidän eteen tuli aivan ihana sakemanni-narttu…Chilihän on aina ollut aivan heikkona sakemanneihin, joten eipä jäbä sitten mitään muuta enää sen jälkeen nähnytkään. Meni ihan totaalisen sekaisin ja alkoi vinkumaan ja ulisemaan. Olisi pitänyt heti päästä tyttöä vähän lämppäämään. Että sellaista..lähdettiin sitten kehästä pois. Kiitän luojaa siitä, että lauantaina eikä sunnuntaina ole yhtä ainuttakaan saksanpaimenkoiraa meidän kanssa kehässä J Niitä ei edes ole näyttelypaikalla, sillä sakemannit näytelmöi lauantaina Porissa, kun me ollaan Turussa ja sunnuntaina toisin päin J Huh!

Onneksi hampien näyttö ja kopelointi sujui hyvin…tästä ison kehän käyttäytymisestä en todellakaan ollut iloinen. Muulla ei mitään väliä, mutta ei tollalailla voi kehässä käyttäytyä. Ei jäbä ennen ole noin sekaisin mennyt. Hormoonit taitaa taas vaihteeksi hyrrätä vähän liikaa. Aina se on sakemanneja rakastanut enemmän kuin mitään.. Vilman ja Jiksun ansiosta tietty. No joo toivotaan nyt, että näytelmissä jäbä muistaa käyttäytyä hyvin.. onneksi on vaan niitä rhodesilaisia poikia kehässä J  

Tänään käytiin piiitkästä aikaa mätsärissä…koska ollaan ensi viikonloppuna menossa Tuuriin näyttelyyn. Ajeltiin Järvenpäähän, koska lähempää ei mätsäriä löytynyt. Chili käyttäytyi oikein nätisti koko ajan. Pakko oli vähän tyttöjäkin välillä kyyläillä, mutta onneksi suurimmaksi osaksi keskittyi mamiin. Kehässä oli super mega extra nätisti. Antoi katsoa hampaat ja oli ihan paikallaan myös muuten kun tuomari kopeloi Olin niin kovin iloinen!!! Seisoi myös tosi nätisti ja koko ajan ihan paikallaan Juoksutkin meni ihan ok, vähän laukkaili alussa. Chili oli isossa kehässä myös oikein hienosti, seisoi paikallaan ja katseli vain mamia Jee! Mitään sijoituksia ei tullut, mutta sillä ei ole mitään väliä. Tärkeintä oli, että käyttäytyminen oli täysi 10. Äiteelläkään ei ollut odottelu tylsää, sillä paikalla oli Päivi ja rhode Milli Joten jutustelua riitti.

Mätsärin jälkeen ajeltiin vielä Päivin ja Millin perässä mukavan metsän laitaan ja käytiin koirien kanssa lenkillä. Milli ja Chili tuli tosi hyvin toimeen. Jaksoivat leikkiä, riehua ja juosta lujaa..outoa..mätsärissä molemmat näytti tosi, tosi väsyneiltä ja tympääntyneiltä… Kummasta metsässä sitten kuitenkin virtaa riitti! On se vaan ihanaa katsoa, kun kaksi rhodesialaista riehuu!!! Vaihdettiin Päivin kanssa numeroita ja sovittiin, että käydään toistekin lenkillä, kun tyypit tuli niin kovin hyvin toimeen keskenään!

Olipas kiva pikku wasa-reissu. Ajettiin Chilin kanssa eilen Lempäälän kautta Wasaan ja tänään seinäjoen kautta takas kotiin.. melko rankkaa. Että mä vihaan ajamista nykyään. Varsinki wasa-espoo väliä. No mut asiaan.. Wasassa nähtiin piiitkästä aikaa Satu ja Nisse Jiksu ei valitettavasti päässyt lenkille mukaan kun on just parhaillaan juoksut Chili oli aika pettyneen oloinen, kun Jiksua ei näkynyt. Pojat joutu olemaan lenkillä ihan kahdestaan…ihan nätisti meni, molemmat tekivät omia juttuja ja jättivät toisensa rauhaan. Oli kyl tosi kivaa nähdä Satu…ihan harmitti, et mun piti heti lähteä takas espooseen. En olisi ikinä uskonut näin sanovani, mut olisin tosiaan voinut vaikka viikoksi wasaan jäädä Outoa multa.. No pääsenhän mä sinne perjantaina takas, kun lauantaina on se näyttely.

Kävin tosiaan koululla syömässä ja pitämässä markkinoinnin projektityön loppuraportoinnin ja sit lähdettiinkin jo ajelemaan Seinäjoelle mätsäriin. Se pidettiin Lakeuden puistossa, löysin ihme kyllä ilman mitään eksymisiä perille. Mätsärissä oli ihan hirveästi porukkaa, olin ihan varma et menee yö myöhään, mut onneksi niillä oli jokaiselle luokalle oma kehä .. Chili oli ihan pihalla, en saanut siihen mitään kontaktia. Haisteli ja pälyili vaan ympäriinsä. Parkkeerasin meidät sakemanni narttujen lähelle odottamaan vuoroa.. kymmenisen minuuttia jaksoi vähän riekkua ja inistä, et ihanien tyttöjenluokse olisi päästävä. En kiinnittänyt siihen mitään huomiota, joten lopetti ja unohti sakemannit Positiivista. Mentiin sit kehään. Ei ottanut namia, ei kontaktia, ei seisonut..oli kuin joku löysä makkara pää painuksissa ja häntä koipien välissä. Olin ihan varma et väistää tuomaria tai ainakin istuutuu pallien katsomisessa, mut ei, melkein meni tuomari syliin, heilutteli häntää ja nuoli melkein naaman ja muutenkin oli ihan tohkeissaan tuomarista. Antoi nätisti katsoa hampaat ja pallit Juoksi aika löysähti..Päätin kuitenkin jäädä isoon kehään vielä.

Isossa kehässä oli alussa taas löysä, pää painuksissa ja häntä koipien välissä. Vähän niin kuin, et tää on ihan kamalaa, en kyl varmasti tee mitään mitä toi äitee haluaa. Mut tosi pian ihan alussa yht´äkkiä ryhdistäytyi ja otti kontaktin. Olin jo luopunut toivosta. Rupesi ottamaan namia ja seisoi super hienosti. Juostiin pari kierrosta ja oli super Esiintyi todella upeesti. Chili tuli sitten sinisten toiseksi, saatiin koiranmakkaraa, nameja ja ruusuke. Tuomari kysy ruusuketta antaessa, että oliko mulla ekalla kierroksella kenties toinen rhodesiankoira kun eka ja toka kierros olivat kuin yö ja päivä. Et joo osaa meidän herra esiintyä hienosti jos vaan haluaa ja näköjään osaa myös näyttää keskisormea. Mielialat menee kuin tuuliviiri. No sellaista se on se nuoren pojan elämä Onneksi kuitenkin lopetti tänään todella hyvään suoritukseen ja tietenkin olen todella iloinen, että osoitti moista rakkautta tuomaria kohtaan. Parempi, et tykkää liikaa ku et väistää ja arastelee!

Nyt ollaan sit jo takaisin Espoossa! Sampsa oli siivonnut ylläriksi..ihanaa Hippi iilaroi kamalasti Kello on taas miljoona joten pitää mennä nukkumaan..taitaa vaan olla aika vaikeaa, sillä sänkymme on varastettu…Aika väsynyttä porukkaa Koko eläintarha vihdoinkin samassa kuvassa tai no Crunchy tietenkin puuttuu…

Aamulla käytiin Adan ja Elinan kanssa metsälenkillä. Koirat oli ihan unessa koko lenkin ajan.. kävelivät ja hölköttelivät vain ympäriinsä. Tarkoituksena oli ottaa kivoja riehumiskuvia..mutta vähän vaikea sellaisia kuvia oli ottaa kun tyyppejä ei saanut millään innostumaan. Ihan tylsää ja todella omituista. Chili saattoi ja varmasti olikin vähän väsynyt. Eiliset jälkitreenit venähti tosi myöhäseksi ja muutenkin ollaan puuhasteltu lähipäivinä atiivisesti kaikennäköistä mukavaa Chili ottikin sitten kotona omaan tavalliseen tapaansa kunnon päikkärit sohvalla Myyn kanssa sillä aikaa kun äitee teki koulujuttuja.

Puoli neljän maissa otettiin suunta kohti Wasaa tai oikeastaan Lempäälää, sillä pysähdyttiin matkan varrella siellä match showssa. Äitee jännitti kamalasti koko matkan miten Chili käyttäytyy hampaita ja palleja katsottaessa, sillä viimeksi ( viime elokuussa ..) oli tosiaan vähän ongelmia niissä, kun väisteli tuomaria. Ja se Vaasan näyttely on tosiaan jo lauantaina. No paikan päälle päästyämme äiteekin oli jo ihan rauhallinen. Tuomarin tapaaminen meni hyvin, antoi katsoa pallit ja hampaat ilman mitään ongelmia. Äitee oli todella ylpeä ja iloinen Chilistä Niin kovasti pelkäsin, että väistää tuomaria tai istuutuu tai tekee jotain muuta typerää. Juoksemiset sujuivat myös hyvin ja seisomisetkin. Ekalla kierroksella tuli sitten pun. nauha. Hormonit alkoivat hyrrätä herralla vähän liikaa isossa kehässä, sillä puolessa välissä kehää haistoi yhden sakemanninartun edessään ja keskittymiskyky, näkö, korvat, kontakti..kaikki hävisi sen sileän tien.. Jouduin melkein hirttämään herran näytelyhihnaan, että sain seisomaan edes hetken aloillaan..niin paljon olisi mieli tehnyt ihanan tytön luokse Onneksi lauantaina näyttelyssä urokset ja nartut on erikseen.. Mutta hienoa oli, että Chili käyttäytyi hampaiden ja pallien tarkastuksessa hienosti!

Jatkettiin Lempäälästä sitten Wasaan päin. Äitee kävi Jalasjärven ABC:llä syömässä, kun sitten olin lähdössä jatkamaan matkaa niin auto sanoi itsensä irti. Ei vain suostunut käynnistymään. Aikani yritin ja yritin, mutta ei suostunut yhteistyöhän. Ajattelin jo että mitäs helvettiä nyt tehdään..wasaan oli kuitenkin vielä 100km matkaa ja yö Jalasjärvellä ei hirveästi houkutellut. Bongasin sitten bensikseltä jonkun paikallisen tyypin ja menin melkein itku kurkussa kertomaan auton yhteistyöhaluttomuudesta ja pyytämään jeesiä. itsehän en autojen sielunelämästä mitään ymmärrä, just ja just osaan laittaa lisää pissapoika-ainetta ja tankata, mutta en sitten muuta. Jalasjärveläisellä tyypillä oli joku magic touch-juttu, sillä ei tarvinnut kuin lähestyä mun autoa, niin johan käynnistyi Pääsin sitten jatkamaan matkaa kunhan ensin epätoivoisen nolona yritin vakuutella, että vielä äsken se ei tahtonut yhtään tehdä yhteistyötä kanssani..tyyppi varmaan kuvitteli et yritin iskeä sen.. No joka tapauksessa selvisimme ehjänä wasaan.. ja nyt pääsenkin sitten jatkamaan koulujuttuja..toivottavasti ehdin nukkuakin pari tuntia

Huomenna on jo sitten tarkoitus ajaa takasin kotiin…Seinäjoen mätsärin kautta ja sit pe tullaan Tainan kanssa takas wasaan..kun on se näyttely. Toivotaan nyt et Chili käyttäytyy huomennakin hyvin!