Paljon on taas ehtinyt tapahtua muutamassa päivässä ja en oo ehtinyt päivittämään blogia. Kamalaa, kun on niin hirveä kiirus koko ajan. Lähdin Tartusta viime viikon to-iltana Suomeen. Koiruudet menivät ihan sekaisin nähdessään mamman Jännä juttu, miten sitä voikin parissa päivässä tulla niin kauhea ikävä tyyppejä. Tuntui, että olisin ollut poissa pitkän aikaa, vaikka olin vain muutaman päivän. No joo. Perjantaina käytiin Chilin ja Unnan kasvattajalla, Tainalla. Sain Tainalta kaksi kaunista kanarianlintua. Laumamme kasvoi siis kahdella uudella jäsenellä Olen nyt ensimmäistä kertaa linnunomistaja… ja toistaiseksi ainakin vielä onnellinen sellainen. Täytyy sanoa, että en olisi uskonut miten mageita tyyppejä linnut voivatkaan olla!! Ainakin nämä on ihquja

Yksivärinen oranssi-tyyppi on uros ja kirjavampi on naaras. Nimiä tyypeillä ei vielä ole. Olen yrittänyt kuumeisesti keksiä mutta mitään järkevää ei vaan ole tullut mieleen! Ehdotuksia otetaan enemmän kuin mielellään vastaan!!

Kissat olivat hieman liian kiinnostuneita uusista ystävistämme varsinkin Myy ja Piippi. Myyllä oli paistinkiilto silmissä ja Piippi yritti tapansa mukaan juttelemalla saada lintuset lentämään suuhunsa. Hipsu vaan katseli. Oli ihan pakko pitää linnut ja kissat eri huoneissa. Vaikka linnut ei tuntuneetkaan välittävän kissoista ollenkaan. Tainan kissatkun ovat ilmeisesti jonkin verran vahdanneet tipusia kesän aikana.

 
Lauantai-aamuna lähdettiin ajelemaan kohti Valkeakoskea. Chilillä oli RR-yhdistyksen järjestämä luonnekuvaus siellä. Oli huisin jännää. Laittelen testistä lisää (myös kuvia ja videopätkiä) kunhan saan testin tulokset ensi tai sitä seuraavalla viikolla.
 
 
Sunnuntaina lähdettiin jo takaisin Tartuun koirien ja lintujen kanssa Linnut on kyllä ihmeen reippaita tyyppejä. Eivät tunnu olevan moksiskaan mistään. On muuten ollut ihanaa herätä lintusten lauluun aamulla. Tuntuu kuin olisi sademetsässä. Kävin tänään ostamassa tyypeille uuden ja ison hienon häkin. Nyt kelpaa tipusten olla Nyt täytyy mennä tekemään läksyjä. Näillä näkymin olemme Tartussa ainakin lokakuun alkuun saakka

Tänään sain aika ”mukavan” kuvan töihin. Vai mitä? Sampsa oli ollut vieressä huoneessa koko ajan nukkumassa aamulla, kun  Unnalla oli ilmeisesti ollut hieman tylsää tai sitten Unna oli taas vaan sitä mieltä, että meidän sohva on tylsän näköinen ja kaipaa hieman uutta ilmettä. Sohva onkin totta tosiaan hieman erinäköinen nyt. Hemmetti. Ja Sampsa oli siis ollut koko tuhotyön ajan kotona koirien kanssa. Hyvä Unna…

Lauantaina lähdettiin möksälle koirien ja Piipin kanssa. Molemmat koiruudet olivat todella innoissaan mökille pääsystä ja isoäidin näkemisestä. Piippikin oli heti kuin kotonaan. Kisu tarkisti tosi huolella joka ikisen kolon ja nurkan. Piippi kävi myös ahkerasti ulkoilemassa valjaissa viikonlopun aikana. Neiti todella nautti olostaan auringon paisteessa Hipsu ja Myy olivat varmaankin aika kateellisia Piipille

Koiruudetkin kävivät monen monta kertaa kunnon pituisilla metsälenkeillä Sampsan isän Riston kanssa. Energiaa riitti ja hauskaa oli ollut. Pihallakin tuli riehuttua oikein kunnolla. Chili myös johdatteli Unnan pari kertaa pahoille teille. Tyypit lähtivät nimittäin omille teilleen pariinkin otteeseen. Ties missä tyypit oikein kävivät. Varmaankin katselemassa naapurin hevosia ja lehmiä. Kummallakin kerralla luulin koirien olevan Riston kanssa toisella puolella pihaa ja Risto luuli koirien olevan meidän kanssa. Selvää harhautusta Chililtä ja Unna tietenkin seurasi iso-broidiaan kuin hai laivaa. Onneksi mitään ei käynyt ja kummallakin kerralla molemmat tulivat takaisin sen näköisinä, että kivaa oli ollut. Mitäköhän lie puuhastelleet? Sunnuntai-iltana oli sitten kotona todella väsyneitä koiria

Eilen oltiin jälkeilemässä Gabin, Scifin ja Saran kanssa Siikajärvellä. Parkkipaikka oli täynnä marjastajien autoja, joten oli aika selvää, että harhajälkiä oli luvassa jäljille. Tallattiin ensin tietenkin jäljet. Sitten oli Unnan vuoro tehdä oma pikkuinen treeninsä. Tehtiin samalla lailla, kuin mitä Unnalle olen muutaman kerran tehnytkin. Eli Unna sai nähdä, kun kävelin pienen pätkän ja tiputin kepin jäljelle. Neiti oli aika tohkeissaan, eikä oikein malttanut keskittyä odottamiseen. Oli vaan hyppinyt koko ajan Gabin  päälle ja vinkunut. On ilmeisesti nielaissut pillin, kun jatkuvalla syötöllä piippaa Ajettiin jälki saman tien ja ajoi jäljen taas hirveällä draivilla, keppi nousi jo melko hyvin. Tehtiin samanlainen toinenkin harjoitus vielä. Meni aika samalla tavalla. Nyt voin kuulemma ruveta jo tekemään hieman vanhempia, haastavampia ja pidempiä jälkiä Unnalle. Ei tarvitse enää nähdä kun teen jäljen ja jäljessä saa olla selvästi enemmän pituutta Neiti on jo niin taitava

Gabi oli tehnyt Chilile vähän vajaa 500 metrin jäljen, jossa oli 6 keppiä. Jana meni ensin ihan pipariksi. Lähti heti metrin jälkeen huitelemaan vasemmalle. Ja oli jotenkin hieman pihalla. Otin ihan uudestaan lähetyspisteeseen ja lähetin uudelleen. Nyt lähti tosi hyvin, meni kyllä ensi metrin verran jäljen yli ja nosti sen vasta sitten ja lähti oikeaan suuntaan. Koko alkujälki kolmannelle kepille saakka meni tosi hienosti. Kolme ekaa keppiä nousi täydellisesti. Sitten tyyppi rupesi kummasti harhailemaan koko ajan. Olisikohan siellä mennyt niitä marjastajia, en muutakaan keksi. Pari kertaa korjasi tosi hyvin takaisin jäljelle. Neljännen kepin ohi meni aika reilusti, ei ollut jäljellä silloin ollenkaan. Viides keppi jäi jonnekin. Kulman oikaisi. Loppujäljellä oli myös yksi loiva piikki, jonka teki yllättävän hyvin Mutta muuten koko loppujälki meni aika metsään. Tyyppi lähti selvästi ajamaan jotain jälkeä, mutta en sitten tiedä mitä. Meni ihan huolella monta kymmentä metriä ihan väärään suuntaan. Perkele. Mentiin takaspäin ja Chili nosti jäljen uudestaan ja löysi sitten vikalle kepille. Johon kylläkin reagoi ja oli nostamassa sitä suuhunsa. Mutta päätti kuitenkin että ei nosta ?? what? Jouduin pyytämään, että ottaa kepin ja sitten otti. Loppujälki ei siis mennyt ihan putkeen. No ei se mitään, ensi kerralla sitten taas. Pitääkin nyt ruveta enemmän harjoittelemaan harhajälkiä.

Koko viikko on mennyt taas niin nopsaa ohi, mitään ei oikein olla ehditty tekemään. Mamma on kovasti yrittänyt käydä töissä ja järjestellä paperi-juttuja Tartoa varten. Unnalla oli alkuviikosta taas ripulia, joten neiti on elänyt riisi-linjalla koko viikon. Vähitellen ollaan lisäilty nappulaa mukaan ja nyt on tiistaista lähtien ripuli pysynyt poissa, onneksi

Chilin kanssa harjoiteltiin tiistai-iltana vähän noutoa. Meni tosi hyvin, jäbä oli oikein innokas. Olin ilmoittanut Chilin nyt tulevana sunnuntaina eli huomenna järjestettävään toko-kokeeseen Ulvilaan. Päätin kuitenkin, että ei nyt mennä sinne, koska loppuviikosta ja myös tänään jäbä oli jotenkin hieman omituinen kun yritin tokoilla. Jäbää ei ole kiinnostanut homma yhtään ja muutenkin on ollut hieman löysän puoleinen. Ihan ihme juttu, harvoin Chili nimittäin on tollaisella tuulella. En millään jaksa ajaa Ulvilaan saakka toteamaan, että jäbää ei kiinnosta ja varsinkin kun ovat vielä luvanneet huomiseksi sadetta.. Sääli olisi ollut niin kiva mennä tokoilemaan ja kokeilemaan avoa ekaa kertaa ja vielä tavata samalla matkalla Unnan sisko Ganja perheineen. Toisaalta ihan hyvä näin, sillä nyt päästään nimittäin käymään vielä mökillä moikkaamassa Sampsan isoäitiä ennen kuin lähdetään koirien kanssa Tartoon.

Piippi uudessa hienossa sängyssään

Piippi kävi eilen Sampsan kanssa eläinlääkäri-tädin luona näyttämässä silmäänsä. Piipin silmä alkoi vuotamaan alkuviikosta ja loppuviikkoa kohden vain paheni. Piippi oli lääkärissä superhienosti, antoi jopa kiltisti värjätä silmänsä, jotta varmistuttiin ettei silmässä vaan ole reikää. Sampsaa oli kuulemma moinen tehnyt pahaa, mutta Piippi oli todella cool Niin kuin aina on!! Silmässä oli sidekalvotulehdus ja Piippi sai silmätippoja siihen. Tippojakin antaa laittaa hurjan kiltisti.. on se vaan niin hieno ja ihqu kissa Eiköhän pieni parane pian Piippi sai eilen lohdutukseksi uuden sängyn Nyt kelpaa köllötellä Piippikin pääsee nyt mukaan mökille tänään, jotta tipat varmasti saadaan silmään Muut tytöt saa jäädä kotiin mun broidin hoiteisiin. Alla kuvassa Piippi uudessa sängyssään ja Hipsu “vanhassa” prinsessa-pedissään.

Vietettiin tänään Unnan kanssa mukava päivä match showssa, Hakunilassa. Unna täytti eilen 5kk, joten tämä oli nyt neidin ensimmäinen mätsäri. Kun päästiin paikan päälle, niin tyttö oli tietenkin ihan sekaisin.. niin kuin aina. Olisi halunnut käydä moikkaamaassa kaikkia vastaantulevia koiria ja ihmisiä. Neiti sinkoili ja poukkoili minkä kerkesi, hyvä kun ei lentoon lähtenyt… energiaa ja intoa oli nimittäin hurjasti. Hikihän siinä tuli, kun rääpälettä yritti pitää aisoissa. Saatiin ilmoittauduttua ja tavattiin heti rhodetuttuja Sanna oli Roosan kanssa ja Maarit Rain ja Lunan kanssa myös. Unnakin rauhoittui tosi nopsaa, kun istuuduttiin alas ja odoteltiin mätsärin alkua.. ja siinähän kesti ja kesti. Ilmoittautujia oli nimittäin todella paljon.

  Vihdoinkin kehät alkoivat, oltiin Unnan kanssa heti toisena parina. Unna käyttäytyi yllätyksekseni superhienosti. Ravasi upeasti ja malttoi seistä hienosti Tuomarille heilutteli häntää ja antoi vielä pari pusua. Kehässä ollut toinen koira ei kiinnostanut laisinkaan vaan neiti keskittyi 100% mammaan ja nameihin!! Loistavaa, olin superylpeä pikkuisesta! Harmi vaan, että tuomarin mielestä Unna oli tosi pelottava..hän ei nimittäin uskaltanut katsoa tytön hampaita ollenkaan vaikka pyysin kahteen kertaan. Muutenkin hän oli sitä mieltä, että Unna on aivan liian energinen ja villi tapaus.. ja tyttö nimenomaan oli vaan iloinen ja heilutteli kaikille häntää. Ja mun mielestä oli vielä Unnaksi tosi rauhallinen ja keskittynyt. Olin niin tyytyväinen Ja hei neitihän on 5kk. Ja sitä paitsi musta on tosi tärkeää, että Unnalla on kehässä hauskaa ajatellen tulevia näyttelyitä. Tuomari antoi Unnalle sinisen nauhan. Sitten alkoikin pitkä odottaminen…pentuja oli miljoona. Unna kuitenkin käyttäytyi maailman hienointen, makoili nätisti ruohikolla eikä stressanut mitään On se vaan niin magee tapaus, olin ylpeä Melkein myöhästyttiin isosta kehästä, kun juteltiin Maaretin kanssa. Meidät valittiin 7 parhaan joukkoon, mutta ei sijoituttu…tuomari tykkäsi nimittäin villakoirista.  Neiti ravaili ahtaassa kehässä hienosti, eikä edes vilkaissut muihin koiriin ja malttoi seistä tosi hyvin Vaikka edessä oleva pentu koko ajan kääntyili Unnaan päin ja koitti tehdä tuttavuutta… Luoja, että olin ylpeä pikkuisesta!! Odotan jo niin innolla tulevia näyttelyitä, ei mene enää kauaa, että päästään Nyt lähdetään mökille koiruuksien ja Piipin kanssa

Nyt on kyllä maailman kirjat menneet ihan sekaisin Sain torstaina kuulla aivan mielettömiä uutisia! Pääsin opiskelemaan ELÄINLÄÄKIKSEEN Tartoon, Viroon. Musta tulee sitten isona eläinlääkäri. Vihdoinkin unelmani käy toteen, olen enemmän kuin innoissani ja häkeltynyt uutisesta JIPPIIII!!! Ihan mieletöntä, toki jännittääkin ihan pirusti Lähtö Tartoon on jo kuukauden kuluttua, joten pieni paniikki tässä on jo iskenyt ja varmasti vielä ehtii paisua melkoisen suureksi. Miljoona asiaa pitää vielä hoitaa. Ensimmäiseksi nyt tietenkin pitäisi löytyy asunto ja laittaa kaikki paprut kuntoon.

Torstaina töiden ajettiin Unnan kanssa Tainan lähistöllä oleville hiekkakuopille. Tainalla oli lenkillä mukana Chilin sisko Eda. Mukaan tuli myös Unnan sisko Fanny perheineen. Ilma oli tosi paahtava, joten pentuset olivat tavallista vaisumpia kuin yleensä.

 
Ei siis  nähty juurikaan mitään riekkumista lenkin aikana, onneksi pikkuiset innostuivat edes vähäsen ihan lenkin lopussa, kuin oltiin jo melkein autoilla Kiitos kovasti lenkkiseurasta, oli oikein mukava nähdä teitä pitkästä aikaa!

Unnalla oli jo torstaina lenkillä hieman ripulia ja illalla sama homma jatkui. Ja yöllä ja aamulla. Ei edes aina ehditty ulos asti Perjantaina töistä kotiin tulessa odotti mukava siivo ja varsinkin haju kotona. Unna-parka oli ripuloinut häkkinsä ihan täyteen ja oli itsekin ihan kakkainen.. ja tietenkin huippu-iloinen mamman kotiin paluusta ja hyppäsi kakkasinen tassuineen mua vasten. Ihanaa. Unna pääsi kylpyyn ja mamma sai viettää pari tuntia ripulia siivotessa. Ihanaa. Onneksi illalla tyyppi oli jo ihan normaali. Tänään aamupäivällä Unna kuitenkin jatkoi “sotkemista”. Neiti oli ilmeisesti kovin nälkäinen (edellisen päivän ripulista johtuen sai syödä aamulla vain riisiä..), joten päätti pistellä poskeensa kaikki kissojen hiekkalaatikossa olleet kakat, mitä en ollut ehtinyt siivota. Ja siinä samassa varmaan meni helmihiekkaakin vähän mahaan. Puolen tunnin kuluttua neiti alkoi voimaan hieman huonosti. Makoili olohuoneessa koirien sängyssä ja aivan yht´äkkiä oksensi valtavan määrän kuvottavan hajuista kissankakka-ruoho-riisi-oksupoksua. Hyi helvetti. Kyllä oli taas kivaa. Ja eihän tässä vielä kaikki. Sillä aikaa, kun siivosin oksupoksuja niin neidillä oli tullut vielä pissahätä ja pakkohan se oli lirauttaa eteisen uudelle matolle. Tietty. Great. Pissoja ei ole sisälle tullut niin pitkään aikaan, että vähän ihmettelin sitä. Mut joo, ehkä Unnalla oli joo hieman huono-olo.. niin ei sit muistanut pyytää ulos. Hieman olen siis viimeisenä kahtena päivänä siivonnut kotona, pissaa, ripuli ja oksennusta. Ihanaa.

Kissat on taas kotona, olivat pari viikkoa mun vanhemmilla taas hoidossa Tässä pari kuvaa Myystä ja Piipistä nukkumasta. Otettu tänä aamuna. On ne vaan niin suloisia. Hipsustakin olisin kuvan näpännyt, jos neiti ei olisi nukkunut meidän vaatekaapissa…

     Unna on ollut meillä nyt 4 päivää ja täytyy sanoa, että olen totaalisen rakastunut pikku neitiin Aivan mieletön pakkaus, on jo nyt ollut enemmän kuin olisin ikinä voinut toivoakaan! Ulkona on ollut tosi kylmä tuuli, mikä on ihan perseestä. Tyyppi ei oikein tarkene olla ulkona. Hienosti on jo kuitenkin tottunut olemaan takki päällä. Saatiin Pinjalta Cillan vanha pieni takki lainaksi. Takki on kylläkin vielä tosi iso Unnalle…

Käytiin eilen ja tänään vähän autoilemassa. Tänään neiti oli ensimmäistä kertaa Chilin kanssa yhdessä takana ja hienosti meni. Käytiin Sampsa vanhemmilla kyläilemässä ja Unna oli heti kuin kotonaan. Varsinainen riiviö monsteri! Meillä on myös käynyt vähän kavereita ihastelemassa neitiä On se vaan ihana pakkaus, niin reipas ja iloinen kaikesta! On ollut jo yksinkin muutamia kertoja ja on mennyt tosi hyvin. Ja hirveän ahne pikku possu!

Chili on jo tottunut pikkuiseen piraijaan hyvin. Antaa tulla viekkuun ja muutenkin on jo paljon mukavampi pikkuista kohtaan. Ulkona Chilin tekisi jo mieli leikkiä tosi paljon, mutta pikkuinen ei yhtään pysy Chilin mukana Eilen otettiin Chilin kanssa ulkona kunnon noutotreenit ja jäbä oli ihan super. Otettiin myös vähän seuraamista ja perusasentoa..intoa ja virtaa oli vaikka muille jakaa! Nautti selvästi siitä että oltiin ihan kahdestaan pitkä aika ulkona ilman riiviötä

Piippi on Unnan ystävä, muut kissat hieman vielä aristelee pikkuista. Ovat suurimmaksi osaksi aikaa sängyn alla, jos monsteri on hereillä. Lähtevät helposti karkuun ja Unna lähtee tietty perään. Piippi sen sijaan on jo monta kertaa tullut hieromaan ystävyyttä pikku piraijan kanssa. Välillä hyvällä menestyksellä ja välillä hieman huonommalla. Piipoi on kuitenkin fiksu eikä lähde ollenkaan karkuun vaan antaa Unnan tulla moikkaamaan!

Piippi on niin ihku, kun ei kuitenkaan suutu vaikka pikkuinen hieman maistaisi korvaa tai häntää. Ainut mistä lähtee pois on jos Unna haastaa Piippiä leikkimään läpsimällä Piippiä.. mutta hetken päästä Piippi saattaa kuitenkin heti tulla takaisin. On aina parempi jos Unna hieman väsynyt sillä, silloin pikku neiti osaa olla hieman rauhallisempi ja mukavampi. Hampaiden siasta nuolee nätisti.. Piippikin arvostaa tätä enemmän! Tyypeillä oli niin soma hetki tänään Unnan päikkäreiden jälkeen. Piippi kehräsi ja puski pikkuista ja Unna oli tosi nätisti. Nuoli, haisteli ja vaan katseli Niin ihania kavereita Jäivät lopulta loikoilemaan sängylle yhdessä!

Huh huh, mikä duracel pupu – monsteri meille onkaan muuttanut Tyyppi on ollut ihan megaenerginen koko päivän! Riehunut ja rällästänyt ihan huolella! Ihanaa!Pihallakin ollaan käyty jo monta kerta ja siellä on Unnan mielestä vallan ihanaa. Pikku neiti viipottaa ihan hurjaa vauhtia pitkin poikin pihaa, vitsi että on se on rohkea ja utelias pikku pentu Onneksi on sen verran ahne, että tulee heti luokse kun huutelee. Tuntuu jo tuntevan nimensäkin
      
Neidillä ei ole mikään kiire sisälle vaikka kylmäkin tulee tosi nopsaa.. neiti on hienosti tehnyt kaikki kakit ja suurimman osan pissoistakin jo ulos. Oon kyllä tosi aktiivisesti kuskannut palleroa pihalle. 

Chili on ollut tänään jo huomattavasti paremmalla tuulella ja sietänyt pentua paljon paremmin. Ei enää juokse pakoon ja antaa jo tulla viereenkin nukkumaan ja ihmettelemään. Ulkona näytti jo siltä, että Chilin olisi ehkä vähän tehnyt mieli leikkiäkin Oon varma, että muutaman päivän/viikon päästä Chili on jo täysin sopeutunut uuteen riiviö-systeriinsä.

Piippi on taas hengaillut aika paljon Unnan läheisyydessä. On selvästi hiffanut, että on parempi jäädä paikoilleen kuin lähteä karkuun. Paikalle jäämisessä on vaan vaarana joutua pienten naskalihampien kohteeksi. Myy ja jopa Hipsukin kävivät myös jo haistelemassa pikkuista, kun se nukkui Näyttää siltä, että Unnukka on kotiutunut tosi hienosti!! Loistavaa! On se vaan niin ihku Ja huomenna on taas uusi jännä päivä edessä

Käytiin aamulla Tuulan ja Toscan kanssa Kirkkonummella lenkillä. Chilillä oli taas ihan hulluna energiaa Veteli normaalin tapaansa ympäri ämpäri kuin pikajuna. Peuroja ei näkynyt tänäänkään. Lunta satoi koko lenkin ajan, ja voitte vaan arvata kuinka raskasta siellä oli kävellä. Mamma meinasi kuolla. Vitsi Chilillä on sitten hyvä kunto.. vaikka kuinka juoksi ja juoksi, niin tuskin oli edes yhtään hengästynyt. En kyllä ymmärrä mistä oikein kehittää kaiken sen energian.. no hyvä, että liikuttaa itse itseään.
  
Tosca lähtikin lenkin jälkeen meille muutamaksi päiväksi hoitoon. Tyypit on vedelleet puoli päivää sikeitä joko meidän sohvalla tai meidän sängyssä. Sohvalle ei tällä hetkellä oikein mahdu, kun kaksi rhodea täyttää sen aika mukavasti. Tosca on myös tosi ihastunut Chilin uuteen sänkyyn Täytyykin kertoa Tuulalle, että Tosca haluaa samanlaisen!

Meillä on myös painittu ahkerasti pari tuntia keskellä olohuonetta Yllättävän kova meteli kahdesta rhontista oikein lähtee. Hauskaa, että tyypeillä on kivaa

Kissat lähti evakkoon mun vanhemmille aamulla. Ei tiedetä mitä Tosca tykkää niistä, joten ei viitsitty ottaa riskiä.. Alla eilen otettu kuva, Hipsusta, Myystä ja Chilistä päiväunilla Mari kävi muuten lauantaina Cujon kanssa meillä kylässä. Vitsi, että tyyppi oli taas niin suloinen. Chilin mielestä Cujo oli tällä kertaa tosi paljon kivempi kuin edellisellä kerralla.. Huomenna meillä on Chilin kanssa taas tottistreenit Nyt täytyy varmaan mennä jatkamaan Kemian laskuja…

Meidän kaikki kissat on ihan pimeitä. Niillä on joku ihan ihme hellyys-kausi päällä. Piippi makoilee tälläkin hetkellä mun sylissä ja hyrisee Yleensähän Piippi makoilee suurimman osan päivästään vaaleanpunaisella prinsessapedillä. Hipsu puolestaan on koko ajan iilaroimassa, varsinkin iltaisin. Tykkää tällä hetkellä nukkua joko Sampsan tai mun selän päällä. Ja hyrisee koko yön tosi kovaa. Myös Myy on iltaisin tosi hellyydenkipeä.. ja tosi mustasukkainen. Ei tunnu oikein tykkäävän, että muita hellitään.. Hupsuja tyyppejä kaikki!

 
Löysin meille vihdoinkin olohuoneeseen oikeankokoisen ja rhodesiankoirallekin kelpaavan koiranpedin Meillä on ennen ollut olohuoneessa tosi iso peti, joka on vienyt sieltä aivan liikaa tilaa. Vanha peti pääsi nyt makuuhuoneeseen toisen pedin kaveriksi. Ompahan sitten tulevalle pennullekin jo oma sänky valmiina makkarissa Tärkeintä oli nyt saada olohuoneeseen silmään sopiva ja mukava peti, joka ei vie liikaa tilaa Kaiken huipuksi uusi peti on vielä ihan saman värinen kuin meidän sohva Ja Chili tuntuu tykkäävän siitä kovasti, mikä on tietenkin myös tosi tärkeää.

Hipsu on taas ihan sekaisin. Iilimato-kausi päällä. Tyyppi on ihan pimeä. Ei tiedä miten päin olisi ja pelkkä Hipsuun katsominen saa neidin kehräämään. Tälle päivälle ei ole nyt muita kuvia kuin nämä viime perjantaina otetut missä Hipsu ahdistelee Sampsaa

Chili voi jo todella hyvin! On täynnä energiaa ja intoa. Lenkeillä haluaisin vaan riehua, hyppiä ja pomppia. Suoraan sanoen on ihan mahdoton, jotenkin niin täynnä intoa!!!Loppuviikosta ajattelin jo uskaltaa päästää leikkimään ja riehumaan Toscan kanssa. Haava näyttää edelleenkin tosi siistiltä. Turvotus pusseista on laskenut hurjasti. Merkkailukin on loppunut jo melkein kokonaan. Itse asiassa ihmettelinkin eilen, että mikä ihme sitä oikein vaivaa, kun meni ensimmäisen puun juurelle pissalle ja vaan pissasi, pissasi ja pissasi. Tuntui, että ei lopu koskaan Sitten vasta tajusin. Hurjan paljon ahneemmaksi se on myös tullut. Mikä oli tietenkin toivelistalla! Nuuhkuttelu ja pissan imailu on vielä kuitenkin in. No eiköhän toi imailukin jossain vaiheessa lopu, toivottavasti. Nythän on tosiaan mennyt vasta viikko leikkauksesta. Siis kaiken kaikkiaan ainakin toistaiseksi olen ollut hurjan tyytyväinen leikkaukseen Muutoksia on näkynyt aivan käsittämättömän nopeasti!!

Ollaan otettu nyt joka päivä hieman kapulatreeniä, perusasentoa ja pyllytreeniä. Intoa on siis aivan hirveästi. En tiedä johtuuko se siitä, että on tullut niin paljon ahneemmaksi vai siitä, että on ollut hieman tylsää sairaslomalla.. ehkä molemmista

Tänään oltiin EPK:n tottistreeneissä Helkutinkorvessa, jossain Klaukkalan lähistöllä. Pellolla oli esteetkin paikoillaan, mutta me ei tietenkään otettu nyt niitä, ettei ompeleet olisi auenneet. Chili oli hyvin mukana treeneissä, kontakti oli satakertaa parempi kuin viimeksi. Jonkin verran olisi tehnyt mieli nuuhkia maata. Namit teki hyvin kauppansa Otettiin hieman perusasentoa, seuraamista, kulmia ja täyskäännös. Chili edistää ja irtoaa hurjasti seuraamisessa. Täytyy palata taas seinän viereen treenailemaan. Sitten otettiin hieman pyllytreeniä eli perusasennosta 90 asteen käännöksiä vasempaan. Niitäkin pitää vielä hurjasti treenailla. Näytettiin myös meidän kapulan pitoa. Oma kapula oli autossa joten lainattiin Tahvon kapulaa. Chili oli hieman epäileväinen Tahvon kapulan suhteen. Ei olisi halunnut ottaa sitä ollenkaan suuhunsa. Ällöttävää, jonkun toisen limainen kapula…just joo..hemmetin hienohelma. Lopuksi otettiin vielä liikkeestä seisomista. Chilihän ei vielä osaa sitä. Tai no nyt osaa. Otettiin nimittäin vielä kotipihalla vähän treeniä ja onnistu tosi hyvin. Niin ja kapulatreeniää myös. Oma kapula kelpasi hyvin… Nyt vaan treeniä, treeniä ja treeniä

Olin muuten lauantaina Janican ja Kávén mukana vinttikoirien ryhmänäyttelyssä Kaarinassa. Oli Kávén ensimmäinen virallinen näyttely ja pikku äijä pisti parastaan ERI, JUN1, PU1, VSP ja SERT!!! Paikalla oli Kávén lisäksi 3 muuta unkarilaista, 2 narttua ja 1 uros. Ei olisi hirveän paremmin voinut näyttelyura alkaa! Hurjasti vielä onnea super Kávélle ja Janicalle!!

Saimme Annulla & Tonnilta ja Milliltä kuvahaasteen, joka kuuluu näin:

1. Mene kuvakansiosi (tai missä ikinä säilytätkään kuviasi) neljänteen alakansioon.
2. Valitse sieltä neljäs kuva.
3. Postaa kuva blogiisi ja kerro samalla kuvan tarina.
4. Haasta neljä ihmistä.

Kuva on otettu keväällä 2008 Vaasassa. Chili ja Myy, parhaat kaverukset, nukkuvat vieritysten sohvalla

Meiltä tämän kuvahaasteen saavat Pinja & Aava, Juuso ja Cilla , Johanna & Helga , Anne & Ärrätiimi sekä Elina & Ada.