Chili on ollut taas tottistauolla.. ja tällä kertaa hieman huomaamatta..tai ehkä se on ollut mamman laiskuutta vaan. Jälkitreenit on kummasti menneet edelle. Toisaalta Chilille tekee aina hyvää olla pienellä tauolla tottiksesta… ja olihan tauko nyt ihan ansaittukin hienosti saadun TK1:n takia No joo mistä mä nyt aloittaisin. Taas en oo ehtinyt tänne blogiin kirjoitella yhtään. Torstaina lähdettiin Chilin kanssa ihan kahdestaan lenkille. Unna sai jäädä kotiin. Otin lenkin lomassa Chilin kanssa vähän tottista/tokoa. Chili oli tietenkin aivan sairaan innokkaalla ja energisellä tuulella Ensinäkin tyypistä oli varmasti mahtavaa päästä mamman kanssa ihan kahdestaan lenkille, ilman räyhänhenkeä ja toiseksi pääsi vielä pitkästä aikaa tekemään tottista!!

Tyyppi oli siis sairaan hyvä. Alkuun tosi hieman edisti, kun oli niin innoissaan. Tehtiin ihan muutaman askeleen pätkiä ja tosi pikaisesti korjasi asennon just oikeaan kohtaan Otin myös käännöksiä ja kulmia ja luoja, että oli hienolla tuulella. Niin tarkka ja nopea Tehtiin ensin tosin hieman pepputreeniä, mikä luultavasti auttoi kulmiin! Jes!! Hyvä Chili. Otettiin myös pari täyskäännöstä ja nyt oli eka kerta kun Chili tajusi, että voi kääntyä siinä samalla tavalla kun kulmissakin ja ”pepputreenissä”. On aina ennen kiertänyt takaa ja musta se on Chilin huonoin ja heikoin osa-alue seuraamisessa. On aina nimittäin liian hidas ja jää musta askeleen jälkeen. Toko-kokeissakin just täyskäännöksistä on tippunut piste/ puolipistettä ja aina mainittu että on niissä liian hidas. Nyt kun vihdoinkin tajusi kääntyä samalla tavalla kuin pepputreenissä ja hyvin kääntyikin niin aion hio tämän nyt kuntoon, sillä A) silloin ei jää mun taakse vaikka olisikin hidas ja B) Se näyttää muutenkin satakertaa hienommalta. Sitä paitsi Chilihän tulee sivullekin edestä eikä takaa kiertäen. No joka tapauksessa tämä treenataan nyt kuntoon. Otin myös yhden luoksetulon, joka meni täydellisesti!! Chili oli kertakaikkisen upealla tottistuulella

Alkuviikosta ei olla Unnan kanssa tehty mitään ihmeellistä ja sen kyllä huomaa. Energiaa on ihan hurjana. Alkuviikonhan pikkuinen oli ripulissa ja oksupoksu-taudissa. Unna on harjoitellut torstaina ja perjantaina ahkerasti näyttisjuttuja Seisomista ja juoksemista. Nyt alkaa jo ravitkin vähän sujua, vaikka aika usein neiti tarjoaakin vieteripupu-pomppimista Hupsu tyyppi

Torstaina ja perjantaina tein Unnalle muutaman lyhyen jäljen metsään. Sidoin neidin kiinni puuhun ja kävelin parisenkymmentä askelta, tiputin kepin ja nostin sen Unnan huomaamatta ylös ja kävelin vielä kymmenisen askelta ja jätin kepin sinne. En siis laittanut mitään nameja metsään. Vain jälki ja keppi. Ja sitten ajettiin jälki samantien. Unna oli taas ihan sekaisin joka kerta… jälkijutut on niin kivoja. Armoton kiskominen ja piippaaminen alkaa samantien, nenä painuu maahan ja pikkuinen ajaa jäljen loppuun.. kepille asti ja siihen sitten jää ihmettelemään mitä pitäisi nyt oikein tehdä. Unnan mielestä pitäisi päästää jatkamaan jäljestämistä, mutta mamma ei päästä ja yrittää vaan heilutella jotain saatanan keppiä. Torstaina jouduin varmasti reilun 10 tekemään hommia, että sain Unnan kiinnostumaan kepistä edes sekunniksi. Olisi vaan niin halunnut jatkaa jäljen ajamista (siis jälkihän loppui, eikä edessä ollut enää mitään..) No vihdoin kun kiinnostui kepistä niin naksautin ja palkkasin. Torstaina tehtiin 3 tämän tyyppistä harjoitusta ja viimeisessä ottikin jo nopeammin kepin vaikka aika hidasta  se kuitenkin edelleen oli. Perjantaina sama toistui, ihan sama juttu siis. Palkkautuu toistaiseksi siis jäljen ajamisesta enemmän… ei ole oikein ilmeisesti vielä ymmärtänyt kepin ja palkkion yhtäläisyyttä. Naksuttelin molempina päivinä pikkuiselle erikseen keppejä. Ja silloin oli aivan sekaisin kepeistä. Ne oli niin ihquja! Tyttöhän on aina ollut ihan keppihullu, mutta jäljellä ei ole ilmeisesti yhtäläisyyttä vielä hiffannut ja jäljen ajaminen siistimpää kuin kepit. No kyllä se sieltä vielä varmasti tulee Neiti on vielä niin pikkuinen!!