Ylläri, ylläri oltiin tänäänkin koiruuksien kanssa liikenteessä ja tietty treenaamassa. Seurana oli tietenkin maailman paras treeniseura eli Pinja & lauma Mentiin taas vaihteeksi Kattilajärventielle, kun se on niin kiva paikka Ja tietty montulle! Tallattiin ekaksi jäljet, tehtiin molemmat omille koirille itse. Sillä aikaa, kun jäljet vanheni niin otettiin vähän tottista tai tarkalleen ottaen pystyestettä.

Mulla oli nyt mun oma este mukana. Chili oli tänään huomattavasti parempi kuin eilen, suoraan sanoen paljon, paljon parempi mitä uskalsin edes eilisen jälkeen toivoa. Toko-hypystä ei onneksi ollut enää tietoakaan. Tosin mulla oli esteen takana taas namipurkki ja sehän toimi. Harjoiteltiin tänään lähinnä korkeutta ja oikeata tekniikkaa.  Uskalsin nyt ekaa kertaa ottaa myös täyskorkean loppuun. Tyyppi tuppaa hyppäämään vähän liian läheltä estettä, jolloin täytyy hypätä kamalasti ylöspäin..parempi olisi jos hyppäisi vähän kauempaa ja laajemman hypyn. Täyskorkeeta hypättäessä kolahti toiseen suuntaan mennessä vähän esteeseen ja takaisin päin ei olisi sitten halunnut enää mennä. Epäilen, että oli tulossa taas liian lähelle. Päätin ottaa pari kertaa agility-tyylisesti avustaen niin, että juoksin Chilin vieressä ja annoin hyppy-käskyn oikeaan aikaan ja se auttoi. Hyppäsi selvästi aikaisemmin ja heti paljon paremmalla tekniikalla Täytyy nyt työstää tätä, kyllä tästä vielä hyvä tulee. Täytyy laittaa vaikka molemmille puolille joku matalampi este tai vastaava keppi, jotta tajuaa hypätä vähän kauempaa. Onneksi on tätä heppataustaa.. ehkä niitäkin juttuja voi jotenkin soveltaa tähän..

Hyppelyjen jälkeen ajettiin Chilin jälki. Chili oli jo ihan läkähdyksissä pelkästä kävelystä autolta jäljen alkuun.. oli taas kivasti hellettä reilu 25 astetta. Hieman huono treenisää, mutta siihen nähden kaikki treenit meni loistavasti Tänään olin tehnyt tosi pitkän janan, ehkä jotain 30m tai jopa pidempi. Vaikea sanoa, mutta taitaa olla pisimpiä mitä Chili on tehnyt ja se meni kertakaikkisen upeasti. Olisi varmasti tullut kisoissa täydet pisteet. Ihme juttu, että Chili eteni niin hyvin!  Eka keppi oli melko pian janan jälkeen ja se löytyi hyvin. Seuraavaksi oli kulma vasemmalle, Chili meni reippaasti yli, korjasi kuitenkin tosi hyvin.

Toinen ja kolmaskin keppi löytyi tosi hienosti. Tyyppi oli ihan vireessä tänään, ajoi jälkeä tosi, tosi rauhallisesti ja tarkasti. Meni koko ajan ihan jäljen päällä. Loistavaa! Toinen kulma meni ihan kivasti, oikaisi ihan vähäsen. Neljäs ja viideskin keppi löytyi upeasti. Ennen kuudetta keppiä tyyppi päätti lähteä ihan pokkana kohti kattilajärventietä..tie kulki siis melko lähellä jälkeä tai siis jälki lähellä tietä En tiedä tuliko sieltä joku haju vai mitä ihmettä tapahtui, mutta jäbä vaan lähti huitelemaan sinne. Ei oikein edes näyttänyt jäljestävän kun kulki nenä pystyssä. Karjuin tyypin takas ja käskin hommiin. Lähti siitä sitten ajamaan jälkeä kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Kuudes keppi löytyi melko nopeasti sekoilun jälkeen. Loppu jäljen Chili oli selvästi jo ihan läkähdyksissä (vesi unohtui ottaa mukaan .. ja jälki oli varmaan reilu 800-900m pitkä..) Ajoi jäljen kuitenkin loppuun. Viimeinen keppi oli pienen polun jälkeen aika vaikeassa paikassa ja ensin lähtikin polkua pitkin. Motivaatiota ei meinannut enää riittää viimeiseen keppiin mutta kyllä sekin sieltä ylös saatiin Kaiken kaikkiaan tosi upea jälki, pientä sekoilua lukuunottamatta. Kuusi ensimmäistä keppiä nousi loistavasti!! Jes!!

Aavan jäljen jälkeen oli vuorossa Unnan ihka ensimmäinen metsäjälki ja siis ihan ensimmäinen jälki ilman namia. Neitihän on tehnyt viimeiset viikot makkarajälkiä nurmikolle ja suoriutunut niistä loistavasti..tosin yhtään makkaraa ei neiti ole syönyt. Ajanut vaan täysiä jälkeä. Tehtiin Unnalle samalla tavalla miten tehtiin Cillallekin pari kuukautta sitten ensimmäinen metsäjälki.

Pinja piti Unnasta kiinni, kun kävelin noin 20-30 metriä heilutellen keppiä. Tiputin kepin niin, että Unna näki, mutta nostin sen kuitenkin vaivihkaa ylös ja kävelin vielä muutaman metrin ja jätin kepin siihen Unnan huomaamatta. Sitten menin Unnan luokse. Tyyppi oli ihan vauhkona. Luuli varmaan, että ollaan menossa tekemään esineruutua. Kun sanoin Unnalle käskyn “jälki” ja osoitin maata kädellä tyyppi tajusi mitä ollaan menossa tekemään ja rupesi ihan vauhkona kiskomaan jäljelle. Nenä painui maahan ja neiti ampaisi moottorin käyntiin ja meni kuin imuri Hyvin siis ainakin yhdistänyt käskyn tekemiseen   Olin ihan ällikällä lyöty. Olin nimittäin aika satavarma, että neiti juoksee suoraan kepin luokse eikä tajua yhtään mitä ollaan tekemässä…  Kepille tultuaan Unna ei kiinnittänyt siihen mitään huomiota vaan yritti ihan selvästi etsiä “makkarakasaa” joka meillä oli alussa ruohikolla makkarajäljille. Viimeiset kerrathan makkarajäljellä tein niin, että jäljen päässä ei ollutkaan namia vaan palkka tuli multa taskusta. Takaisin sitten tämänpäiväiseen..Yritin kaikin mahdollisin keinoin saada Unnaa kiinnostumaan kepistä ja lopulta onnistuin siinä ja palkkasin.

Tehtiin sama juttu uudestaan ja se meni kutakuinkin ihan samalla tavalla. Neiti ajoi jäljen supertäysiä loppuun ja jäi etsimään nameja. Keppi ei kiinnostanut yhtään. Sinänsä aika hassua, sillä Unna on oikeasti ihan keppihullu.. aina poimii niitä ulkoa ja Chilin jälkikepeilläkin leikkii aina ihan tohkeissaan. Toisaalta herkut varmasti veivät tässä voiton. Yritin kuitenkin taas tehdä kaikkeni, että neiti kiinnostuisi edes vähäsen kepistä ja nyt tajusi jo selvästi nopeammin! Leikittiin ja riehuttiin kepin kanssa ja sitten palkkasin herkuilla.

 

Koska olen ahne niin päätin ottaa vielä saman harjoituksen kolmannen kerran. Halusin ehdottomasti, että edes reagoi keppiin jollainlailla itsenäisesti ilman, että mun täytyy heilutella sitä. Päätin, että riittää kun edes nuuhkasee keppiä tai pysähtyy siihen. Neiti ajoi jäljen taas samalla kiihkolla ja tällä kertaa pysähtyi suoraan kepin luokse ja otti sen suoraan suuhunsa!! pelattiin ja leikittiin kepillä kunnolla ja sitten palkkasin neidin vielä kunnon herkkumaksalaatikolla!! JEEE!! Loistavaa!! Mahtavaa!! Onneksi otin kolmannen kerran, toistosta oli selvästi hyötyä ja nyt varmasti jotenkin ehkä yhdisti kepin jälkeen tai ainakin niin toivon Hyvä Unna, mamma pikkuinen projäljestäjä, reilu 4,5kk!! Unna on kyllä niin kone.. ajaa jälkeä sellaisella kiihkolla, että… kuvistakin näkee, että vauhtia on todella paljon. Valo ei oikein riittänyt enää, joten sen takia kuvat hieman epätarkkoja. Otetaan ensi kerralla lisää kuvia Neidillä oli muuten ekaa kertaa uudet hienot valjaat päällä Alla olevassa kuvassa Unnalla hienosti keppi suussa Pikkuinen on niin taitava!!!

   

Otettiin loppuun vielä pienet näytelmä-treenit. Hienosti alkaa jo sujua. Alla kuva mamman kauniista pikkuprinsessasta Ikää 18 viikkoa ja 2 päivää!! Päästettiin Unna ja Cilla vielä riehumaan keskenään ja voitte vaan taas kuvitella kuinka monta kuperkeikkaa Unna teki!! Hauskaa oli taas!! Pinjalle taas kiitos mahtavasta seurasta Oli huippua kuten aina!!