Tänään käytiin Nooran ja Iineksen kanssa jälkeilemässä ja treenailemassa hieman esineruutua
Jouduttiin ensin ajelemaan reilu puoli tuntia ympäri ämpäri, että löydettiin joku vapaa paikka missä treenata. Histassa oli nimittäin alkamassa joku pelastuskoirajuttu ja Kattilajärventie oli täynnä suunnistajia, kun niillä oli siellä joku iso tapahtuma tai kilpailu. Mentiin sitten Siikajärvelle, siellä ei onneksi ollut ketään
Tallattiin ensin jäljet, molemmat teki omille koirilleen itse. En ollutkaan tosi pitkään aikaan tehnyt Chilille itse jälkeä. Sillä aikaa kun jäljet vanheni, niin tehtiin esineruutu. Vietiin ruutuun kolme kovaa ja ainakin Chilille vaikeaa esinettä; kenkä, silmälasienkotelo ja nahkalompakko. Tajusin, että ollaan tehty esineruutua ainoastaan helpoilla, pehmeillä ja mukavilla esineillä.. olikin siis jo aika ottaa vähän haastavampia juttuja mukaan. Käytin kaikki esineet autoilla jo Chilin suussa. Jäbä otti kaikki suuhunsa ja piti niitä ihan hyvin. Joten ajattelin, ettei ruudussakaan varmaan tule kauheasti ongelmia niiden kanssa. Olin tietenkin hieman väärässä.
Iines sai aloittaa ja sitten oli Chilin vuoro. Chili lähti ihan hyvin ja melko pian löysikin kengän. Hetken sitä pällisteli ja jätti sen kuitenkin sinne. Ilme oli taas niin Chilimäisen ahdistunut. Käskin tuomaan kengän mutta tuli ilman sitä. Mentiin sitten yhdessä kengän luokse ja pakotin jäbän ottamaan sen suuhunsa ja tuomaan mulle. Toi sen vaikka näki, että ällötti ihan ylipaljon. Pyysin Nooraa viemään saman kengän vielä uudestaan samaan paikkaan ja lähetin uudestaan. Tällä kertaa otti kengän suuhunsa ja heti kun kehuin niin pudotti kuitenkin maahan. Käskin uudestaan tuomaan ja muutaman kerran pudotti kengän, mutta lopulta kuitenkin toi loppuun asti. Hemmetti. Pakko ruveta nyt oikeasti harjoittelemaan kotona kaikkia vaikeita esineitä, kuten kenkiä ja muitakin juttuja. Ja sitten, kun sujuu kotona hyvin niin siirretään vaikeat jutut ruutuun.
En halunnut enää ottaa muita hankalia esineitä, sillä Chili tuskin olisi siitä ainakaan parantunut yhtään. Meillä ei ollut mitään mukavaa esinettä mukana, joten mamman lippis sai toimia sellaisena. Noora vei lippiksen ruutuun ja lähetin Chilin etsimään. Lähti ihan reippaasti ja juoksi suoraan lippiksen luokse ja toi sen hienosti mulle
Jätin Chilin istumaan ruudun ulkopuolelle sillä aikaa, kun käytiin hakemassa merkit ja muut esineet pois ruudusta. Ei löydetty kuitenkaan lompakkoa mistään. Pakko oli pyytää Chili hieman auttamaan.. vaikka epäilinkin ettei lompakkoa ota suuhunsa. Aikamme etsittiin ja etsittiin ja lopulta Chili löysi lompakon ja otti sen heti suuhunsa ja toi mammalle. Loistavaa!! Ihan huippukiva päätös ruudulle.. vaikka alku menikin ihan pipariksi.
Sitten oli jälkien vuoro. Maasto oli ajoittain tosi kuivaa kalliota, joten vähän pelkäsin miten Chilin jälki oikein menee. Alkoi ainakin huonosti, sillä jana meni ihan päin mäntyä. Ekan kepin yli käveli ja toinenkin keppi jäi, kun ei ollut just sen kohdalla jäljellä ja kiersi aika kaukaa..en usko et sai kepistä ollenkaan hajua. Kaikki muut kepit nousikin sitten tosi hienosti ja nyt tehtiin niin, että vietettiin vähän kauemmin aikaa kepeillä ja Chili sai jatkaa jäljen ajamista vasta luvan kanssa. Kokonaisuudestaan jälki meni siis oikein kivasti, mitä nyt alussa hörhöili jotain pientä. Viimeinenkin keppi nousi
Olin tällä kertaa jättänyt myös varmistuskepin noin 2 metrin päähän vikasta kepistä jos olisi mennyt “oikeasta” vikasta kepistä yli. Varmistuskeppikin nousi sitten vielä hienosti
Jes! Ei ilmeisesti nyt jäänytkään mitään keppiongelmaa vaikka lauantaina sellaista oli hieman ilmassa
Tällaiset treenit tänään
Unna oli mukana autoilemassa. Nooralle kiitos seurasta ja täytyy ehdottomasti mennä pian uudestaan
Alla eilen otettu kuva kauniista Unnasta
Neiti on jo niin isotyttö!!!