Tänään oli vuorossa aamulenkki Tuulan ja Toscan kanssa. Mentiin taas normaaliin paikkaan Kirkkonummelle. Käpsyteltiin ensin vähän aikaa pöpelikössä ja koiruuksilla oli ihan hurjasti virtaa
Chili oli ihan täpinässä kun tajusi, että ollaan menossa taas tutulle pellolle. Muisti heti, että viimeksi siellä pääsi kunnon peurajahtiin. Tällä kertaa pellolla ei kuitenkaan ollut peuroja
Chili parka. Raukka oli niin hurjan pettynyt. Seisoskeli vaan pellon reunassa ja yritti katseella etsiä peuroja. Kun ei löytynyt, niin lähti niitä etsimään.
Aikansa sitten juoksenteli lähellä pöpelikköä mihin peurat pääsivät viimeksi karkuun. Kun etsintä ei kuitenkaan tuottanut mitään tulosta niin liittyi meidän seuraan. Ei kuitenkaan olisi oikein millään tahtonut luovuttaa.. peurojen jälkiä ja hajuja oli kuitenkin kaikkialla. Mamman suuri metsästäjä
Toscalla oli tosi paljon virtaa ja olisi halunnut leikkiä Chiliä kanssa. Chili malttoi kuitenkin vain ihan muutaman minuutin riehua ja juoksennella Toscan kanssa..sitten oli taas aika ruveta etsimään niitä peurojen hajuja..
Chili häipyi taas jossain vaiheessa vähän kauemmaksi. Selvästi oli ihan omia bisneksiä. Ja jäbää näytti harmittavan niin pirusti, kun tällä kertaa ei näkynyt peuroja missään. Tosca yritti taas pyydystää hiiriä..
Me nähtiin Tuulan kanssa kuitenkin jo kaukaa missä peurat oli. Ne oli normaalilla ruokapaikalla missä ovat olleet nyt melkein joka kerta. Kun oltiin melko lähellä peuroja, kuitenkin vielä eri pellolla, niin koirat saivat yht´äkkiä ilmeisesti hajun. Joko näistä peuroista tai sitten jostain toisista. Lähtivät nimittäin kuin ohjukset ihan väärään suuntaan missä peurat olivat. Myös peurat tietty katosivat kuin pieru saharaan sillä samalla sekunnilla. Pölkyt koirat juoksentelevat hetken pellon reunaa ja tulivat sitten takaisin. Tai Tosca tuli..Chili taas jäi jumittamaan pellon reunaan, kun oli ilmeisesti aivan varma, että siellä on peuroja.
Jatkettiin sitten matkaa. Oli taas tosi rankkaa. Lumi oli tosi ikävää, kun päältä oli aika kovaa. Tosca parka sai taas lumesta kamalasti haavoja anturoihin ja varpaisiin
Nähtiin lopuksi peuroja ihan läheltä. Olivat melko lähellä tietä tai siis sitä paikkaa mihin jätetään aina autot. Chili ilmeisesti näki vilauksen peuroista ja häipyi saman tien perään.. Nyt mammakin jo huolestui, kun tie oli niin lähellä. Karjuin ihan hulluna Chiliä takaisin..vaikka ajattelin, että kuitenkin ihan turhaa. Niin läheltä peurat kuitenkin lähtivät ja varmasti ajaa niitä monta minuuttia. Mutta ei. Pysähtyi muutaman kymmenen metrin päähän katselemaan ja lopulta tuli sitten mamman luokse. Huh. Luulen kylläkin, että ei ehkä saanut niistä oikeasti näköhavaintoa vaan ainoastaan haistoi ne..sillä mun karjumiset tollaisissa tilanteissa on yleensä ihan yhtä tyhjän kanssa…
Autoille oli tällä kertaa mukava mennä, kun meillä oli palkka odottamassa siellä. tein eilen laskiaispullia ja tietty otin Tuulalle ja mulle mukaan yhdet. Vitsi mitä herkkua, nam. Ja Tuulalla oli termarissa teetä mukana
Saatiin kunnon herkut lenkin päätteeksi. Koirilta vaan valui kuola. Onneksi oli lihapullia niille mukana ja molemmat sai pienen palan pullastakin
Tyypit ottivat vielä pienet painit parkkipaikalla ennen kotiinlähtöä
Kiitoksia taas virkistävästä lenkistä! Nyt pikapikaa kirjastoon kirjojen ääreen..
Heippa!
Kiva blogi teilläkin! Ihanan paljon kivoja kuvia, niitä oli kiva katsella!
Näytti kyllä koirilla olleen todella hauskaa lenkillä… Ja aika herkullisen näköinen laskiaispulla myös, ihan herahti vesi kielelle!
Täytyy varmaan nyt mennä itsekin leipomaan pullia, niin kovasti rupesi tekemään mieli… x)
Hauskaa J.K Runebergin päivää teille!
PS. Ihana tuo teidän hevonen… Mäkin haaveilen omasta hevosesta, mutta saa nähdä koska sitten oikeasti tulee se oma kauraturpa hankittua
Kirkoittanut: Henni aika: helmikuu 5, 2009
klo 11:40 ap