Enkös eilen illalla kirjoittanut tänne blogiin, että Chili on varmasti eilisen lenkin jälkeen ihan rättiväsynyt vielä tänäänkin.. tai vähintääkin lihakset hieman pipinä tms.. sellaista menoa meinaan eilen oli…mut taisin aliarvioida Chilin ja jäbän kunnon. Nähtiin Tuula ja Tosca kl 9 kirkkonummella. Mentiin normaali lenkki mikä ollaan nyt muutaman kerran jo menty. Chili oli jo ihan lenkin alusta saakka kovin pirteällä ja iloisella tuulella. Myös Tosca oli huomattavasti jo energisempi. Valeraskaus on ilmeisesti pikkuhiljaa menossa pois. Onneksi. Kaverukset juoksentelevat aluksi hieman pöpelikössä. Saavuttiin pellon reunalle. Chili sai samantien peuran hajun ja hetken aikaa etsiskeli katseella missä ne oikein ovat. Ne olivatkin suoraan meidän edessä ehkä noin 300-400 m päässä meissä ja seisoivat paikoillaan ja katselivat meitä. Chili ampasi kuin raketti liikkeelle ja lähti niitä kohti. Toscalla oli jotkut omat jutut menossa, joten ei ihan samaan aikaan huomannut peuroja. Parin sekunnin päästä Toscakin lähti kuin ohjus perään. Oli niin upean näköistä katsella miten koirat “työskentelivät”. Chili ampaisi perään ja Tosca lähti heti kaartamaan vasemmalle. Vitsi mitä menoa.

Peurat hävisivät pöpelikköön ja Chili tietty perässä. Tosca luovutti pöpelikön reunassa. Chili oli reilu viitisen minuuttia pois näkyvistä. Ei onneksi tarvinnut pelätä tietä tai että mitään muutakaan kävisi, kun siinä oli pöpelikköä vaikka muille jakaa Sieltä se Chilikin vihdoin sitten tuli takaisin. Oli kyllä ihan uuvuksissa. Oli selvästi kuitenkin hieman harmissaan kun hävitti peurat..etsiskeli meinaan seuraavat kymmenisen minuuttia lisää hajuja pöpelikön reunalta.

Tosca oli peurajahdin jälkeen tosi energinen ja olisi halunnut leikkiä Chilin kanssa. Pikaiset painit saatiinkin, mutta Chili oli kuitenkin ihan liian täpinässä peuroista, että olisi malttanut keskittyä Toscan kanssa leikkimiseen..

Jatkettiin matkaa, Tosca yritti metsästää hiiriä ja Chilillä oli tosiaan vähän suurempi saalis mielessä Peurojen jälkiä oli ihan hirmuisesti joka paikassa. Oli muuten ihan tosi raskasta tarpoa eteenpäin hangessa. Mammalla meinasi loppua kunto kesken. Myös Chili oli jo aika väsyneen oloinen. Sitten nähtiin taas Tuulan kanssa peuroja. Olivat todella kaukana ihan pellon toisella laidalla. Näkyivät pieninä pisteinä, mutta kuitenkin niistä erotti, että ne hieman liikuivat. Käveltiin lähemmäs ja aivan yht´äkkiä Chili lähti paineleman taas kuin ohjus Sieltä päin tuuli, joten sai peuroista hajun. Ei voinut mitenkään nähdä niitä, koska ne olivat siinä vaiheessa noin 700-800 m päässä ja edessä oli oja, jossa kasvoi puita ja risukkoa jotka sopivasti peittivät näkyvyyden. Sinne se jäbä taas häipyi. Valitettavasti oltiin niin kaukan, että ei nähty mitään eikä saatu lisää kuvia peuroista. Alla kuva Chilin lähdöstä..Tosca ei enää jaksanut lähteä perään. Ei ilmeisesti saanut hajua eikä varsinkaan nähnyt minkä perään Chili oikein lähti. Chili on niin monta kertaa lähtenyt painelemaan samaisella pellolla, että Tosca ei enää jaksa uskoa ihan joka kerta, että siellä oikeasti jotain olisi..

Chili liittyi joukkoon taas muutaman minuutin päästä. Peurajahti ei siis nytkään tuottanut mitään saalista. Mutta kivaa näytti olevan ja se onkin pääasia Tämän toisen megaspurtin jälkeen Chili olikin sitten ihan kuitti. Hyvä, kun jaksoi jatkaa matkaa.. autoille oli vielä ihan hirveä matka. Mukavaa rämpimistä metsässä, missä oli ihan hurja hanki. Oli kyllä ihan super rankkaa. Mamma oli ihan finaalissa, hiki vaan valui ja tuntui, että jalat pettää. Taas oli ihan liikaa päällä. Päästiin kaikki kuitenkin ihan omin avuin autolle. Chili vetelee nyt taas sohvalla sikeitä ja näkee peuroista unia Mamman pitäisi jaksaa raahautua vielä kirjastoon koko päiväksi lukeamaan. Menisin myös mielummin päivätorkuille.. Tuulalle ja Toscalle kiitoksia mahtavasta lenkistä!