Aamulla käytiin Adan ja Elinan kanssa metsälenkillä. Koirat oli ihan unessa koko lenkin ajan.. kävelivät ja hölköttelivät vain ympäriinsä. Tarkoituksena oli ottaa kivoja riehumiskuvia..mutta vähän vaikea sellaisia kuvia oli ottaa kun tyyppejä ei saanut millään innostumaan. Ihan tylsää ja todella omituista. Chili saattoi ja varmasti olikin vähän väsynyt. Eiliset jälkitreenit venähti tosi myöhäseksi ja muutenkin ollaan puuhasteltu lähipäivinä atiivisesti kaikennäköistä mukavaa Chili ottikin sitten kotona omaan tavalliseen tapaansa kunnon päikkärit sohvalla Myyn kanssa sillä aikaa kun äitee teki koulujuttuja.

Puoli neljän maissa otettiin suunta kohti Wasaa tai oikeastaan Lempäälää, sillä pysähdyttiin matkan varrella siellä match showssa. Äitee jännitti kamalasti koko matkan miten Chili käyttäytyy hampaita ja palleja katsottaessa, sillä viimeksi ( viime elokuussa ..) oli tosiaan vähän ongelmia niissä, kun väisteli tuomaria. Ja se Vaasan näyttely on tosiaan jo lauantaina. No paikan päälle päästyämme äiteekin oli jo ihan rauhallinen. Tuomarin tapaaminen meni hyvin, antoi katsoa pallit ja hampaat ilman mitään ongelmia. Äitee oli todella ylpeä ja iloinen Chilistä Niin kovasti pelkäsin, että väistää tuomaria tai istuutuu tai tekee jotain muuta typerää. Juoksemiset sujuivat myös hyvin ja seisomisetkin. Ekalla kierroksella tuli sitten pun. nauha. Hormonit alkoivat hyrrätä herralla vähän liikaa isossa kehässä, sillä puolessa välissä kehää haistoi yhden sakemanninartun edessään ja keskittymiskyky, näkö, korvat, kontakti..kaikki hävisi sen sileän tien.. Jouduin melkein hirttämään herran näytelyhihnaan, että sain seisomaan edes hetken aloillaan..niin paljon olisi mieli tehnyt ihanan tytön luokse Onneksi lauantaina näyttelyssä urokset ja nartut on erikseen.. Mutta hienoa oli, että Chili käyttäytyi hampaiden ja pallien tarkastuksessa hienosti!

Jatkettiin Lempäälästä sitten Wasaan päin. Äitee kävi Jalasjärven ABC:llä syömässä, kun sitten olin lähdössä jatkamaan matkaa niin auto sanoi itsensä irti. Ei vain suostunut käynnistymään. Aikani yritin ja yritin, mutta ei suostunut yhteistyöhän. Ajattelin jo että mitäs helvettiä nyt tehdään..wasaan oli kuitenkin vielä 100km matkaa ja yö Jalasjärvellä ei hirveästi houkutellut. Bongasin sitten bensikseltä jonkun paikallisen tyypin ja menin melkein itku kurkussa kertomaan auton yhteistyöhaluttomuudesta ja pyytämään jeesiä. itsehän en autojen sielunelämästä mitään ymmärrä, just ja just osaan laittaa lisää pissapoika-ainetta ja tankata, mutta en sitten muuta. Jalasjärveläisellä tyypillä oli joku magic touch-juttu, sillä ei tarvinnut kuin lähestyä mun autoa, niin johan käynnistyi Pääsin sitten jatkamaan matkaa kunhan ensin epätoivoisen nolona yritin vakuutella, että vielä äsken se ei tahtonut yhtään tehdä yhteistyötä kanssani..tyyppi varmaan kuvitteli et yritin iskeä sen.. No joka tapauksessa selvisimme ehjänä wasaan.. ja nyt pääsenkin sitten jatkamaan koulujuttuja..toivottavasti ehdin nukkuakin pari tuntia

Huomenna on jo sitten tarkoitus ajaa takasin kotiin…Seinäjoen mätsärin kautta ja sit pe tullaan Tainan kanssa takas wasaan..kun on se näyttely. Toivotaan nyt et Chili käyttäytyy huomennakin hyvin!